Metsänhoidossa on kaksi perustyökalua, joihin käytännössä koko metsätalous ja tukkipuun tekeminen perustuu. Nämä työkalut ovat saha ja kirves, joista kirves on käytännössä myös yksi ihmisten ensimmäisistä työkaluista. Kirveiden prototyyppejä onkin löydetty esimerkiksi monilta arkeologisilta kaivauksilta. Kirves on yksi ihmiskunnan suurimmista keksinnöistä, johtuen sen monikäyttöisyydestä. Erilaisilla kirveillä on jo tuhansia vuosia katkottu ja vuoltu puuta, minkä lisäksi kirvestä on yleisesti käytetty myös aseena sotimisessa sekä heraldisena symbolina.
Kirveen kehitys
Kirves kehitettiin jo kivikaudella, joskin kyseessä oli kyseisen historiallisen kauden nimen mukaisesti kivikirves. Vanhimmat käytetyt kirveet olivat kahvattomia kivikirveitä, jotka valmistettiin tavallisesti piikivestä tai jostain muusta terävästä, mutta suhteellisen helposti muokattavasta kivilajista. Kahvaton kirves eli niin kutsuttu käsikirves on pisaran muotoinen työkalu, jota käytettiin myös esimerkiksi veitsenä. Käsikirves oli kauttaaltaan terävä, ja vaikka sen käyttötarkoituksia oli monenlaisia, ei se sellaisenaan toiminut esimerkiksi puiden kaatamiseen. Käsikirveitä käytettiin jo yli 1,5 miljoonaa vuotta sitten.
Paljon myöhemmin kehitettiin kahvalliset kirveet, joista oli kahta eri muotoa. Kahvakirveen keksijästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta luultavasti kyseinen työkalu on kehittynyt vuosisatojen aikana. Ensimmäisissä kahvallisissa kirveissä ei ollut alun perin puukahvan mentävää reikää, vaan kahva oli kiinnitetty kirveen ulkopuolella. Vasta kun metallimalmien käsittely kehittyi, voitiin tehdä puiselle tai metalliselle kahvalle kolo kirveen terämateriaaliin. Kahvallisen kirveen kehittäminen teki kirveestä yhden parhaista työkaluista sekä sotimiseen että puun käsittelyyn. Pronssikaudella kirveen teriä alettiin valaa sulasta metallista, mikä mullisti koko kirveiden terien tekemisen. Tästä eteenpäin kirveet kehittyivät myös rautakaudella.
Kirves metsäteollisuudessa
Kirveen keksiminen on olennaisesti vaikuttanut ihmisten kykyyn kaataa puita ja käyttää puutavaraa hyväksi. Ennen teollistumista kirveitä valmistettiin käsityönä pieniä määriä, mutta metsäteollisuuden syntyessä aloitettiin myös kirveiden teollinen tuotanto. Teollisuuden kehittyminen vaati huomattavan määrän puutavaraa sekä rakennusaineeksi että polttoaineeksi. Tämän myötä kirveet myös kehittyivät vastaamaan nykypäivän tarpeita. Nykyään kirveet ovat pääasiassa kiilakirveitä ja tarkasti muotoiltuja työkaluja. Oman huomionsa ansaitsee suomalainen, puutavaran työstämiseen tarkoitettu vipuvarsikirves, jossa kirvesiskun momenttivoimaa käytetään pilkkomaan puita, esimerkiksi polttopuiden työstämisessä.